Hallintoneuvosto 1925-26

H. K. Paavilainen, toimitusjohtaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Viipuri, E. V. Sellgren, kauppaneuvos, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, Viipuri, Vilho Karjalainen, kauppias Viipuri, J. Engelberg, toimitusjohtaja, Helylä, Juho Sokka, kauppias, Viipuri, Roope Hormi, toimitusjohtaja, Viipuri, Antti Kiikka, insinööri, Viipuri, T. Siltanen, insinööri, Viipuri.

Johtokunta 1925-26

Kaarlo Massinen, johtokunnan puheenjohtaja, E. J. Närvi, lääk. lis., Fr. Salonius, rak.mestari, L. Metsälampi, varatuomari, Lauri Haaksi, yhtiön toimitusjohtaja.

Hallintoneuvosto 1943

Antti Kiikka, insinööri, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Viipuri, Vilho Karjalainen, tukkukauppias, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, Viipuri, Lauri Jortikka, pankinjohtaja, Sairala, Nino Leppälä, ylilääkäri, Helsinki, F. Nevanlinna, fil. tohtori, Helsinki, T. Siltanen, kaupunkineuvos, Viipuri, Toivo Tirkkonen, johtaja, Helsinki, Väinö Väisälä, pankinjohtaja, Viipuri.

Hallitus 1943

Jalmari Koskia, hovioik. neuvos, hallituksen puheenjohtaja, Harald Sarkko, lääkintöneuvos, Lauri Haaksi, yhtiön toimitusjohtaja.

Henkilökunta Karjalan ja Ilmarisen palveluksessa olevan henkilökunnan lukumäärä oli Viipurissa olon aikana yhteensä noin 25. Vuoden 1947 lopussa oli henkilökunta palvelukseentulojärjestyksessä seuraava (Lauri Haaksen laatiman luettelon mukaan): 22.3.1921 neiti Toini Malinen, 1.6.1923 neiti Toini Parko, 15.1.1926 kamreeri Kalle Nikula, 1.3.1926 toimitusjohtaja Lauri Haaksi, 1.5.1929 herra Heikki Penttinen, 23.2.1942 rouva Tyyne Rasilainen, 28.1.1943 rouva Oili Pullinen-Törö, 1.8.1944 rouva Anna-Liisa Norrberg, 19.9.1944 neiti Helly Haaksi, 7.5.1946 neiti Taimi Rekola, 1.2.1947 neiti Nieminen, 1.6.1947 rouva Edit Ahtola 1.6.1947 neiti Raili Saarinen Asiamiehet Toimivia asiamiehiä oli Karjalassa ja Ilmarisessa vuoden 1947 lopulla 375, joista vuoden 1951 päättyessä oli jäljellä Imatra-Karjalassa 282. Kuvassa alkuperäinen kovalevylle maalattu asioimistokilpi, Hirvikallion Reklaamon valmistama, kooltaan 49x31 cm.   Toimitilat Yhtiöiden ensimmäiset toimitilat sijaitsivat yksikerroksisessa puurakennuksessa Punaisenlähteentorin länsireunalla osoitteessa Punasenlähteenkatu 4 (nyk. Ulitsa Ushakova). Tämä talo tuhoutui talvisodassa. Vuonna 1929 muutettiin vielä keskeisemmälle liikepaikalle Torkkelinkatu 18:aan (Prospekt Lenina). Oheiset kuvatkin kertovat, että kyseessä on Viipurin finanssimaailman katu: Oman kaupungin vakuutusyhtiöiden välittöminä naapureina toimivat Sampo, Pohjoismaiden Yhdyspankki ja Suomen Maatalous-Osake-Pankki. Länteen päin kuljettaessa kohdataan Liikkeenharjoittajain Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Suomen Kauppapankki (myöhempi Helsingin Osakepankki), KOP:n vuolukivinen palatsi ja viimein Kauppatorin laidassa Suomen Pankin linnamainen rakennus. Lahdessa, jonne oli lähdettävä talvisotaa pakoon, osoitteena oli Aleksanterinkatu 13 A 12. Viipuriin paluun jälkeen syksyllä 1941 pääkonttori asettui tilapäisesti Pohjoismaiden Osakepankin taloon Torikatu 4:aan (Pionerskaja ulitsa), jossa toimittiin ennen kuin oma talo valmistui 1943. Oma toimitalo rakennettiin Kannaksenkatu 7:ään (Leningradskoje shosse). Sen vaiheista on kerrottu  ”Viipurin pilvenpiirtäjä” -luvussa. Helsingin konttori, jonne toiminta kokonaan siirtyi kesällä 1944, sijaitsi Aleksanterinkatu 36:ssa (alla) ja tilanpuutteen vuoksi osin Keskuskatu 4:ssä.